Om, om, omenaviinietikkaa

Superfoodien hinnat ovat yleensä katossa ja ihmiset hehkuttavat tuotteiden hyvyyttä. Edullisemminkin saa laadukkaita tuotteita. Eräs suosikkini on omenaviinietikka. Ei maailman paras maku, mutta eipä sitä tarvitse suoraan pullostakaan "nauttia". Ruoka- tai teelusikallinen omenaviinietikkaa vesilasiin, niin johan siitä juotavaa saa. On myös olemassa esim. hunajalla maustettuja omenaviinietikoita.

Mitä omenaviinietikka sitten sisältää? No vaikkapa vitamineja, hivenaineita, entsyymejä ja aminohappoja. Luonnollinen sakkainen omenaviinietikka taitaa olla parasta mitä saa, ellei sitten itse aio tehdä omenaviinietikkaa. Tekeminen on helppoa, mutta kestää noin puoli vuotta ennen kuin tuote on kypsynyt. Massateollisuuden tuottamat omenaviinietikat kuumennetaan sekä tislataan ja silloin osa tärkeistä aineista häipyy taivaan tuuliin.

Omenaviinietikasta on huomattavasti enemmän hyötyä kuin haittaa. Haittapuolia ovat maun lisäksi se, että hampaan kiille voi vaurioitua, mutta laimentamattomana tämä ei ole mikään suuri ongelma ja jos haluaa oikein varman päälle juoda omenaviinietikka, niin sitten kannattaa käyttää pilliä. Maku ei myöskään aina ole haitaksi, sillä omenaviinietikka salaattikastikkeena yhdessä oliiviöljyn kanssa on ihanaa!

Hapokas omenaviinietikka tappaa mikrobeja ja bakteereja. Monen mielestä apua saa myös laihduttamiseen, koska aineenvaihdunta paranee. Ulkomaille mentäessä kannattaa myös kokeilla omenaviinietikkaa ruokamyrkytyksen ehkäisyyn.

Omenaviinietikalla sanotaan olevan apua syöpään, kolesteroliin, raudan imeytymiseen ja jopa muistisairauksiin. Verisuonten tukkeutumistakin voi ehkäistä omenaviinietikalla. Sivelemällä omenaviinietikkaa korviin voi estää myös korvatulehduksen puhkeamisen.

B 12 -vitamiinista ja omenaviinietikasta väitellään puolin ja toisin. Jotenkin tuntuu että aina kaikesta kiistellään. Rautaa, fosforia, kaliumia ja kalsiumia ja useita eri vitamiinia pitäisi kuitenkin löytyä.

Hippokrtaes hoiti kuulemma potilaitaan omenaviinietikalla, eli mikään uusi keksintöhän tämä ei missään nimessä ole. Pitää taas muistaa, että omenaviinietikassa ei liiku suuria summia rahaa, joten eihän sitä kannata markkinoida tai edes ylipäätänsä suositella kenellekään. Rahahan tätä maailmaa pyörittää, eikä omenaviinietikan tuotot päätä huimaa.

Ai niin, itse käytän myös kyseistä tuotetta hiustenhoidossa. Saunan jälkeen sivelen omenaviinietikkaa puhtaisiin hiuksiin ja lopputulos on mahtava!

Myrkyttömät dödöt

Olen aivan myytynä kookoöljy-ruokaooda-arrowjuuri-eteerinen öljy -deukkarille. En edelleenkään voi käsittää miten tehokas kyseinen deodorantti on! Ymmärrän kuitenkin että on kätevämpää ostaa deodorantti kaupasta ja näinhän useat meistä tekevät.

Itse lopetin antiperspiranttien käytön yli vuosi sitten. Silloin alkoi varsinainen kokeilusuma. Kokeilin vaikka mitä merkkejä. Olin tosin kokeillut useita merkkejä 'pelkkiä deodorantteja' ennen sitä, ilman menestystä kuitenkaan. 

Vuoden aikana olen kokeillut vaikka mitä merkkejä. Madara oli jo aika lähellä. Frantsilan yrttideukkaria oli ihana levitellä saunan jälkeen, mutta päiväkäytössä se enää toiminut. Yksi oli kuitenkin yli muiden: saksalainen Speick. Roll on ei ollut ykkösvalinta, vaan stick. Normaalisti en edes pidä stickeistä, mutta tämä tuote vei voiton! Mikään muu vakmistuote ei vedä veroja tälle, ainakaan kainaloideni mukaan.

Antiperspiranttien jälkeen kestänee kuitenkin jonkin aikaa ennen kuin kroppa tottuu uuteen järjestykseen, joten jos aikoo jättää antiperspirantit, kannattaa antaa itselleen ja kainaloilleen aikaa. Antiperspirantit tukkivat hikirauhasten kanavat, joten vuosien ja vuosien tukkoisuuden jälkeen on luonnollista että siirymineno pelkkään deodoranttiin vaatii totuttelua.

Hien määrän sanotaan jokaisella ihmisellä olevan vakio, joten jos hiki ei pääse kropasta ulos kainaliden kautta, se kyllä etsii itsellensä toisen reitin. Deodorantti ehkäisee hajua aiheuttavien bakteerien kasvamista, antiperspirantti vähentää kainalohikeä. Jos hikoilee paljon, niin pelkän deodorantin käyttäminen voi olla märkä ongelma.

Alumiinin vaikutuksesta rintasyöpään on aihe johon en ota kantaa koska en koe että minulla olisi tarpeeksi tietoa aiheesta. Aiheesta on kiistelty vuosia. Triklosaanikin on ainesosa josta kiistellään.

Olen iloinen että olen oppinut tekemään toimivan deukkarin ja kaverina sille olen löytänyt Speickin. Näillä näkyminen antipersiprantit ovat elettyä elämää ja niin ovat myös muut kainalomyrkyt :)

E-koodiviidakko

E-koodeista keskustellaan vilkkaasti, mutta mistä on oikeasti kysymys? E-koodin saa lisäaine, joka on hyväksytty elintarvikkeiden lisäaineeksi Euroopan Unionissa. E-koodeja on 318, joten kukapa muistaisi kaikki koodien takana piileskelevät lisäaineet kauppareissulla?

Siihen löytyy onneksi apu älypuhelinten käyttäjille: ekoodi.fi. Sieltä voi kännykällä tarkistaa mistä lisäaineesta on kyse. Todella kätevä kaupassa, jos alkaa epäilyttää...

Monet valmistajat ilmoittavat joko e-koodit, lisäaineiden nimet tai sekoittavat edellä mainittuja sen mukaan, kumpi kuulostaa luonnollisemmalta.

Jos edes muistaa alla olevat luokittelut, niin voi muistin varassa toimia kauppareissuilla, jos tietää mitä aineita haluaa välttää.


E100 - E199 eli väriaineet
E200 - E299 eli säilöntäaineet
E300 - E399 eli hapettumisenesto- ja happamuudensäätöaineet
E400 - E499 eli sakeuttamis-, stabilointi- ja emulgointiaineet
E500 - E599 eli happamuudensäätö- ja paakkuuntumisenestoaineet
E600 - E699 eli makeutusaineet
E700 - E799 eli antibiootit
E900 - E999 eli sekalaiset
E1000 - E1999 eli muut kemikaalit

Nämä yläryhmät jaetaan vielä tarkemmin alaryhmiksi, kuten esim. keltaisia tai punaisia värejä, sulfiitteja ja vahoja. 

E300-koodin opin jo pienenä. Sehän on askorbiinihappo, eli C-vitsku. Toinen vanha tuttu on E330, eli sitruunahappo. Joten lähtökohtaisesti ei kannata vastustaa E-koodeja vaan sen takia, että ne näyttävät epäilyttäviltä tai luonnottomilta.

Lisäaineita on luonnollisesti (heh) testattu ja niitä on ruoassa ainoastaan pieniä määriä. Näin meille kerrotaan ja kai meidän on siihen uskottava. Itse yritän välttää niitä tai ostaa tuotteita joissa niitä on ainoastaan vähän. Uusimpiin trendeihin kuuluu tuotteiden mainostaminen luonnollisimman kuulosina, kuten esim. "Lisäaineeton" tai "Ei E-koodeja". Eihän sekään ole tae luonnollisesta ja terveellisestä ruoasta.
 
Kannattaa siis tutustua aiheeseen, niin tietää mistä on kyse, mitä on ostamassa ja kannattaako jotain oikeasti välttää. Monestihan me ihmiset kuullaan jotain, ei oteta tarpeeksi selvää asiasta ja ollaan kuitenkin päätetty, että näin on, kaikki E-koodit ovat pahoja. 

Muistan löytäneeni muutama vuosi sitten kaupasta sitruunamuffinseja. E-koodeja löytyi 13. Sellaiseen tuotteeseen en kyllä koskisi. En kyllä muutenkaan osta tuollaisia tuotteita. Muffinssit on parasta tehdä ihan itse!
Jos joku haluaa tutkia enemmän E-asioita, niin kannattaa tutustua Some Foodiin: http://finland.somefood.org/.


Tiedä mitä syöt!

Vegaaniset punkut ja muut juomat

Alkossa ei ilmoiteta erikseen juomien vegaanisuudesta, vaikka monta muuta tietoa on saatavilla pienistä symboleista.Luomutuotteet ovat nykyään helposti löydettävissä. Useimmissa viineissä on liivatetta, kalaliimaa tai vastaavaa tuotetta, jota käytetään ilmeisesti kirkastukseen. Joissain siidereissä, etenkin brittisiideressä, on lojunut pekonia tai muuta lihaa. Myyjillä ei ole koskaan ollut tietoa näistä asioista kun olen kysellyt. 

Itseäni ihmetyttää suuresti minkä takia valmistajilta ei vaadita tällaista sisältötietoa pullojen etiketeissä. Voisi kuvitella että tällaista tietoa haluttaisiin jakaa, jos itse tuottaa "luomuvegaanisiareilunkaupauneettisiä" juomia.

Kosherviinissähän ei luonnollisesti ole possuliivatetta, se on tiedossa. Suomessa on tehty joitakin epävirallisia listauksia vegaanisista juomista, kuten esim. Oikeutta eläimille foorumissa .

Ulkomailla Barnivoren lista on ihanan kattava, mutta itse joutuu jonkun verran sumplimaan mitä tuotteita Suomessa myydään: http://www.barnivore.com/. Nettisivusta on ollut ainakin minulle hyötyä ja on muutenkin kiva tietää mitä kaikkea mahdollista juomat ovat käyneet läpi koko prosessin aikana. Kokonaisen kanan laittaminen käymisastiaan on aika vastenmielisen kuuloista. Onneksi tämä tapaus on erittäin harvinainen poikkeus.

Vegaanisuus ei vaikuta tuotteiden hintaan. Edullisia viinejä löytyy listalta, kuten esim. Gato Negro ja Gato Blanco.

Omat henkilökohtaiset suosikkini punkuista ovat ehdottomasti italialainen Perlage Cabernet del Veneto http://www.alko.fi/tuotteet/fi/005832 (luomu ja vegaaninen, eikä hintakaan päätä huimaa: 8,94 €)

ja Etelä-Afrikkalainen Live-a-Little http://www.alko.fi/tuotteet/fi/428297. Live-a-Little maksaa ainoastaan 8,90 € ja on vegaaninen, eettinen, luomu ja vielä reilun kaupan tuotekin! Suosittelen lämpimästi!

Kaikkia Barnivoren listan mukaisia viinejä en luonnollisesti ole maistanut, mutta toistaiseksi nämä kaksi punkkua ovat ylitse muiden!

No mikä on sitten ihanien irkku-sidukoiden tilanne? Se selviää ainakin Magners-Bulmersin osalta täältä: http://www.barnivore.com/beer/503/Bulmers-Magners-Irish-Cider#. Eli salainen eläinperäinen löytyy perinteisestä omenaversiossa, mutta heillä on tarjolla vegaanivaihtoehtojakin. Olisikohan tässä kyse pekonista tai lihasta, joka lojuu siiderissä? En tiedä!

Tehokkaat, toimivat ja tuoksuvat deodorantit

Sunnuntai alkoi ihanan inspiroivasti dödöilemällä. Päätin kokeilla kahta eri reseptiä.
On ihanaa tehdä itse! Tiedän mitä deukkari sisältää ja saan itse hajustaa tuotteet. Deodoranteissa ei ole alumiiniä tai muita mömmöjä. Kyseessä ei siis ole antiperspirantti, mutta aiemmatkin deodorantit ovat toimineet hyvin.

Ensimmäinen satsi on niin helppo tehdä, että melkein naurattaa.

Powder Snow

Ruokasooda
Arrowjuuri
Kookosöljy
Piparminttu, Laventeli, Teepuu (eteeriset öljyt)

Sekoita yhtä suuri määrä ruokasoodaa ja arrowjuurta keskenään. Lisää joukkoon kookosöljyä niin paljon, että saat sopivan koostumuksen. Lisää vielä eteerisiä öljyjä jos haluat.

Helppoa, halpaa ja hyvää!

Ruokasaaoda poistaa hajuja ja raikastaa.
Arrowjuuri lisää kuivuuttaa kainaloissa.
Kookosöljy on antibakteerinen ja kosteuttaa hyvin.

Toinen deodorantti vaatikin sitten vesihauteen, mutta muuten valmistaminen on yhtä helppoa.

Autumn Fall

Mehiläisvahaa
Kookosöljyä
Sheavoi
Ruokasooda
Arrowjuurijauho
Maissijauho
Setripuu, Rosmariini, Ylang-ylang (eteeriset öljyt)

Sulata mehiläisvaha ja shea vesihauteessa. Lisää kookosöljyä. Sekoita tasaiseksi öljyksi.
Ota kulho pois hauteesta ja lisää ruokasooda, arrowjuuri ja maissijauho öljyyn. Sekoita massa tasaiseksi. Lisää eteeriset öljyt.

Laitoin jokaista öljyä ja jauhoa noin ruokalusikallisen, paitsi maissijauhoa ainoastaan puoli lusikallista.

Mahtavia tutteita, ei voi muuta sanoa. Suosittelen lämpimästi!

Ei Johann vaan Edward Bach

Vuosia sitten yritin keksiä ulkomailta adoptoiduille koirille apua henkisiin vaivoihin. Monen kuukauden tutkimisen jälkeen törmäsin kukkaterapiaan keskustelupalstalla. En meinannut lukea koko juttua, koska sana kukkaterapia kuulosti niin hassulta.

Onneksi kuitenkin luin koko jutun. Tutustuin Bachin kukkaterapiaan. Koko homma on oikeasti aika simppeli.  Bach oli englantilainen lääkäri, joka kehitti 38 negatiiviselle tunnetilalle kukkatippoja. Bachin tavoitteena oli kehittää niin yksinkertainen juttu, että jokainen ihminen voisi lääkitä itseään tämän systeemin mukaan.

Löysin koirille sopivat tipat ja sekoitin tippoja juomaveteen. Jos valitsee väärät tipat, niin ei haittaa. Liikaakaan ei voi antaa, eikä tippoihin voi jäädä koukkuun. 

Jatkoin tippojen tutkimista ja hyödynsin niitä myös omakohtaisesti. Aloitin myös kolmivaiheisen opiskelun. Opiskelu maksaa, mutta mikäpä ei tänä päivänä maksaisi?

Alussa mietin että toimiikohan tämä. Tipat ovat nyt kuitenkin osa arkea ja olen "hurahtanut" koko hommaan. Alussa ostin koirille kaiken maailman dapit, lääkkeet jne. ja käytiin terapiassa ja koulutettiin. Tipat löytyi sitten myöhemmin. Akupunktiokin auttaa!

Tipoista ja paljonkin tietoa netistä ja olen kokeillut useita. Koirien kohdalla Star of Bethlehem, Holly, Aspen, Heather yms. ovat olleet oivallisia.

Itseni kohdalla tuntuu siltä että kaikkihan näitä tarvitsee jossain vaiheessa. No, yleensähän sitä alussa innostuukin vähän liikaa. Bachin lisäksi olen kokeillut Frantsilan tippoja. Muitakin tippoja löytyy. Alaska, Kalifornia, Australia, Himalaja... Kaikilla omat tipat ja hyvä näin.

Turhaa jaarittelen eri uutteista, valinnoista, käytöstä jne. Linkkien kautta saat olennaisen tiedon!

The Bach Centre:
http://www.bachcentre.com/index.php

Uutteiden valinta:
http://www.bach-kukkaterapia.fi/index.php?id=93

Bachin kaikki uutteet:
http://www.bach-kukkaterapia.fi/index.php?id=90

Käyttöohjeet:
http://www.bach-kukkaterapia.fi/index.php?id=94

Eläimille:
http://www.bach-kukkaterapia.fi/index.php?id=97

Eläinasiantuntijuutta:
http://www.naturalanimalcentre.com/bfr-qualifications.php

Jookos kookos

Kuukausi sitten kokeilin ensimmäistä kertaa luomukookosöljyä. En ole kookoksen ystävä, joten yllätyin positiivisesti. Iso purkillinen maksoi kympin ja olen käyttänyt öljyä päivittäin, eikä purkista ole häipynyt kuin muutamia senttejä.

Aluksi kokeilin öljyä yövoiteena. Toimii! Ohut kerros kasvoille ja hyvää tekee. Liikaa ei kannata laittaa, koska öljy ei imeydy erityisen nopeasti.

Olen kokeillut kookosölyä deukkarin sijasta, mutta ainostaan iltasuihkun jälkeen. En vielä ole uskaltautunut ulos pelkkää kookosöljyä kainaloissa, mutta varmaan tämäkin päivä koittaa.

Yhtenä iltana innostuin laittamaan kookosöljyä hiuksiin ennen saunaan menoa. Öljy sai olla hiuksissa 1,5 tuntia. Käytin normaalisti shampoota ja hoitoainetta. Seuraavana päivänä hiukset tutnuivat erittäin hyviltä! Aion siis jatkossakin hemmotella hiuksia kookosöljyllä.

Kookosöljy tekee kuulemma ihmeitä myös sisäisesti ja olenkin muutamaan otteeseen syönyt teelusikallisn verran öljyä. Pitäisi varmaan ottaa tavaksi. Kookosöljy kun parantaa ruoansulatusta, immuunisysteemiä, kiihdyttää kilpirauhasen toimintaa, toimii antioksidanttina, edistää mm. kalsiumin ja magnesiumin imeytymistä jne.

Olen myös kuullut tarinan jonka mukaan eläimet joille on syötetty kookosöljyä eivät lihoa!