Vihollinen nimeltä sokeri

Myönnän. Olen koukussa. Olen pahimman luokan käyttäjä. Olen sokerin väärinkäyttäjä. Sokeri on aikamoinen pahis. Monesti sokeri matkaa kehooni suklaan muodossa. Samalla saan rasvavarastot täyteen...

Kymmenessä vuodessa sokerin kulutus on kasvanut 40 %. Tästä voimme kiittää meitä naisia. Me ahmimme sokeria. Hampaat ja vyötärö kärsii. 40 - 50 grammaa sokeria on kaikki mitä vuorokaudessa tarvitsemme. Se on noin puoli desiä. Ylitin tuon määrän juuri äsken syömällä suklaatryffeleitä.

Aivoistamme löytyy "mielihyväntuntemuksenpaikka". Se paikka taitaa olla aika kyllästynyt touhuihini. Saan enemmän mielihyvää liikunnasta. Päivinä jolloin liikun kunnolla ei oikeastaan tee mieli sokeria. Pitää vissiin joka päivä treenata kunnolla. Tämän lisäksi pitäisi palauttaa karkkipäivä viikkokalenteriini. Kun syö koko ajan mielihyvää tuottavaa sokeria, niin mikään ei tunnu enää miltään. Sokerin pitäisi olla harvinaista herkkua.

Minä en onneksi syö hirveästi ns. piilosokeria. En edes pidä sokerilitkujogurteista tai sokeriin kyllästetyistä muroista. Limuja juon erittäin harvoin jne. Vältän myös keinotekoisia makeutusaineita, kuten esim. aspartaamia. Pidän kyllä paljon marjoista ja hedelmistä, joten niillä yritän jatkossa korvata ainakin osan makeannälästäni.

Sokeri taitaa olla syynä moneen nykyajan tautiin. Liikalihavuus, syöpä, diabetes, verenpaine, sydäntaudit...

Meidän perinteinen, valkoinen sokeri taitaa olla se kammottavin vaihtoehto. Se on täysin vieras meidän elimistölle. Se on jalostettu pitkälle. Ravintoaineet puuttuvat. Jos löytää itselleen maistuvan paremman vaihtoehdon, suosittelen sitä! Pitää kuitenkin muistaa, että ei ne muutakaan sokerit terveellisiä ole, etenkään kun niitä kuluttaa suuria määriä.

Kirjoitan pian lisää muista sokereista ja sokerin vaihtoehdoista :)